sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Inkkaripenkkarit 2014

Tervehdys ! 


Halusin vain tulla jakamaan pienen tarinan parista öö intiaanista.. niin jotka siis eli vuosia vuosia sitten jossain.. öö lähellä Helsinkiä.. 

Ne oli sellasia vähän hassuja.. öö ettei niistä koskaan oikeen ottanu selvää, että mitä ne oikeen halus. Nii. Sellasia ne oli. 

Kaikkein eniten ne intiaanit arvosti hilpeyttä. Ja niin öö.. Sellasta inkkarimaisuutta. Öö tietty. 


Aikojen alussa pellet ja intiaanithan löysivät Amerikan yhtä aikaa.



 Batmanin intiaanit pelastivat, kun sen voimat alkoi loppua 13.2.2014


Apinat ja intiaanit olivat muuten vaan sukua. Sellaisia kovin samannäköisiä.


Yllättävää oli joillekin alkuasukkaille se , että intiaanitkin osasivat nauraa..

.

 ..mutta osasivat he siivostikin olla. Vaikka silloin, kun kpiti olla hienostuneempi Blues Brothersien seurassa. Silloin kun oli se niiden aika


Mutta suurimman osan ajasta he metsästivät pingviinejä ja jääkarhuja. Ja vaikka he eivät koskaan yhtäkään saaneet kiinni, he eivät koskaan lannistuneet.



Usein he myös tekivät jotain täysin turhaa. Mutta se oli heille erittäin tärkeää.


Ja sitten he hoilottivat ja tanssivat kunnes lumi suli.


Ja kun se oli sulanut, he hoilottivat yhä.
Ja sitten satoikin jo uusi lumi.


Jolloin he taas jatkoivat metsästystä.


Ja sitten he elivät elämänsä onnellisesti loppuun asti. Onnellisempina kuin kukaan prinsessaruusunen tai tuhkimo.


Sen pituinen se.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos palautteestasi! ;)