Hellouu ! :---)
Viime viikko tuli vietettyä kaukana kotoa. Kauan odotettu matka suureen ja jännittävään maahan koitti viimein - lätäkön taakse Jenkkilään seivästä pomppimaan. Jenkkilään, jossa seiväskarnevaalit ovat noin 7 patjaa ja tuhat seivästäjää suuremmat kuin Suomessa. Jenkkilään, jossa JONOT ovat iiiiiiiiihanan liiiian piiiiiiiiitkiä. Ja Jenkkilään, jossa aurinko lämmitti talvellakin. :)
Kertomuksia riittäisi vaikka kuuhun ja takaisin, joten on kai parasta lähettää raketti heti matkaan:
Lähtöjännitys alkoi vasta, kun tajusin että huomenna pitäisi lähteä jonnekin kauas, kauas kotoa, kauas kaikesta mikä on vähänkään tuttua. Piti ihan kaivaa kartta esiin ja katsoa OIKEESTI mihin sitä onkaan lähössä. (Niin, ei ole ainakaan maantiedolla minua pilattu..;) )
Tärkeätä oli myös kääntää English-moodi päälle, kun se oli kummasti juurtunut jumiin Suomen maaperään.
Matkalaukku oli jumbosize ja ammotti mennessä tyhjyyttään. Sinne olisi mahtunut joku innokas menolippumatkustaja! (mutta huom. EI meno-PALUU -matkustaja ..) Siitä piti ihan pitää lujasti kiinni, ettei tuuli vie kevykäistä mennessään. ..Takaisin tullessa ei tuommoisia pikkuvikoja sitten enää mieleen pilkahtanutkaan. Jotain ihmeellistä oli tapahtunut (ei liity ainakaan shoppailuun) ja matkalaukun kanssa sai tapella kovemmin kuin sotkeutuneiden kuulokkeiden. Vaikkakin tosin vetoketjun ehdoilla..
Elämyksien tuloa ei mitenkään voinut estää. Matka nääs sisälsi täysitunnehoidon! Sain tavata ja tutustua niin moneen amerikkalaiseen kuin toleranssi vain riitti. Oli valaisevaa huomata, että ihan samanlaisia tyttöjä ja poikia sielläkin kasvaa ja suorastaan IHANAA saada uusia tuttavia:) Kuvassa esiintyvä olympiamitalisti Jehn Suhrkin oli hirmu mukava ihminen :P
Seiväshyppy oli ehdottomasti paras ja suurin osa matkaa :) kuukauteen en pystynyt edes juoksemaan ennen reissua (ärhäkän lonkankoukistajani takia) , mutta onneksi huiluuttaminen ja vetryyttäminen oli auttanut, sillä nyt pystyin taas hyppäämään ! (Mikä oli niin parasta^^!) Kilpailuun tosin jouduin siten lähtemään melko epätietoisena hyppyjen suhteen, mutta huolet osoittautuivat onneksi turhiksi :-) olin hyvässä hyppyvireessä ja kausi tuli avattua jotakuinkin 3.60 tuloksella. Kuvassa rima on 3.75, mutta alastullessani hipaisin tarpeeksi vähän pudottaakseeni riman ;)
(virallisesti nuo metrilukemat olivat ilmoitettu jalkoina :0 x) )
(Seiväsihmisille tietoa, että riman sai asetettua vain joko etäisyydelle 45, 60 tai 80. Esimerkiksi ite oisin tarvinnut 70, mutta se ei ollut menulla :) muutoin hyppypaikassa ei ollut kyllä mitään moittimista !)
Ja juu, ei ollut tunnelmassakaan MITÄÄN moittimista! Paljon yleisöä, kannustusta, vilskettä, musiikkia sekä tuurilla vielä extrahuippu tunnelmaksi Renaud Lavillenie hyppypaikan juurella :-------3
Lisäksi matkalta löytyi toki kaikennäköistä muutakin iloitsemista :D Erityisesti ihastuin ruokien kuppeihin ja purnukoihin lentokoneissa, hauskoihin vesipulloihin, vuokra-automme penkkeihin sekä huikeisiin maisemiin yläilmoissa :---)
Tarinaa riittäisi vielä ainakin tähtiin asti, vaikkapa "kuumasta lähteestä", mr. Bean fiiliksestä, lupsakoista 10 tunnin lennoista Amsterdamin ja Seattlen välillä, kiinalaisesta kätköviestistä, täydellisestä casino-hotellista tai useista muista mysteereistä, mutta jätettäköön tällä kertaa tähän;)
En haluaisi kuulostaa kaikkeakehuvalta "ihanaa"-hokevalta teinitytöltä, mutta tuntuu ihan kuin olisin vain nähnyt hyvän pitkän unen!
-Julia
(Kuvassa meikäläinen ja Soile lukuisten lentokonetuntien piristämänä ;D )
